En tiedä onko erittäin hyvä vai erittäin huono asia, etten ole koskaan harrastanut tosissani mitään urheilulajia. Olen nimittäin lievästi sanoen kilpailuhenkinen ja vaadin itseltäni monissa asioissa täydellisyyttä. Yhdistetään samaan pakettiin vielä loppumaton uteliaisuus ja tiedonjano. Pidän suunnittelusta ja asioiden pyörittelystä mutta mukavuusalueeni ulkopuolella on, kun minulla ei ole kontrollia siihen, kuinka asiat tulevat lopulta menemään.
Luen kirjan viimeisen sivun ensimmäiseksi ja TV-sarjojen juonipaljastukset.
Ja aina pitäisi olla ainakin yhtä hyvä kuin muutkin.
Hetkessä eläminen on ominaisuus jota kaipaisin itselleni hieman pysyvämmäksi piirteeksi kuin vain häiveiksi ohikiitäviin hetkiin. Että osaisi pysähtyä, huokaista, hymyillä ja olla kaipaamatta tulevia ja miettimättä menneitä. Luonnolleni tosin on ominaista, että kaikki pitäisi tehdä heti ja mielellään yhtä aikaa, vaikken edes ymmärrä mihin ihmeeseen on niin kiire. Muista elää, memento vivere, on lause jota koetankin toistella itselleni joka päivä täällä vaihdossa. Tahtoisin nauttia jokaisesta sekunnista ja luottaa siihen, että asiat menevät kuin niiden on tarkoitettu.
Joojoo, mennäänkö jo asiaan?
Olen onnistunut hankkimaan vaihdon ensimmäisen stressin alkamalla suhteuttamaan jäljellä olevaa aikaa ja listaa asioista jotka tahdon kokea ennen joulukuun kahdeksatta. Kerroin aiemmin vertailevani omaa vaihtoani ystävieni kokemuksiin ja joku ulkomaanreissuhan on pakko tehdä. Ruotsia ei lasketa. Suunnittelu olisi todellakin pitänyt aloittaa vaihdon ensimmäisellä viikolla kun kaikkien kalenterit osoittivat vain valinnanmahdollisuuksia kurssien, tenttien ja vierailijoiden sijaan. Tuolloin ei myöskään olisi ehkä vielä ehtinyt kantaa koko vaihtostipendiään Kööpenhaminan keskustan kauppoihin ja kahviloihin.
Koko viikko on tehty suunnitelmaa, soviteltu aikatauluja, tutkittu lentohintoja, kyselty kuka lähtee mukaan, peruttu suunnitelmat noin kolme kertaa ja hieman sanailtu myös kohteesta.
Koska Helsinki ei vaikuta kovinkaan eksoottiselta matkakohteelta minun silmissäni.
Minut tuntevat tietävät että epävarmuus ja jännitys lopettavat ensimmäisenä ruokahalun ja sen jälkeen menevät yöunet. Sen vuoksi tämä tarina on hyvä päättää hyviin uutisiin: varasimme eilen lennot Osloon.
Ensimmäistä kertaa viikkoon minä nukuin hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti