Ilmoitusluontoisena asiana todettakoon, että tämän syksyn ja vaihdon viimeinen luento on nyt pulkassa.
Väliablodit.
Toisena ilmoitusluontoisena asiana kerron, että vaihtoa on jäljellä viikko. Tai siis, viikko ja yksi päivä. Toisaalta laskeudun Suomen kamaralle torstaina puoliltapäivin, joten sitä ei oikeastaan voi laskea vaihtopäiväksi.
Sain eilen toisen jäljellä olevista projekteista kuosiin ja toisen brief meillä oli tänään tosiaan tuolla viimeisellä luennolla. Itse MINI-projectin kirjoittaminen jäänee kuitenkin Jyväskylän tammikuiseksi ohjelmaksi, sillä tuo sana MINI ei aivan korreloi työmäärään jota kirjoitelma edellyttää.
Ja toisaalta en tahtoisi viettää viimeisiä vaihtopäiviäni kirjastossa.
Paitsi että saatan joutua, sillä netti ei toimi vieläkään.
Kuitenkin, alkaa tuntua sille, että vaihdon loppu on käsillä. Olo on sekoitus haikeutta, onnellisuutta ja järjetöntä ylpeyttä siitä, että pystyin tähän. Asumaan melkein neljä kuukautta ulkomailla periaatteessa yksin. Olen saanut virallisesti luvan alkaa haikeilla heippojen sanomista huomenna.
Toivottavasti ei iske nestehukka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti